Silkes | virtuaalitalli | a sim-game stable
Silkes - virtuaalitalli

Esittely

Silkes on pieni yksityistalli mahdollisesti maailman täydellisimmällä saarella. Siellä joka kesä on intiaanikesä säännöllisillä virkistävillä kesäsateilla ja piristävän rajuilla ukkosilla, syksyisin saaren puut verhoutuvat kirkkaisiin väreihin ja lempeän päättäväinen tuuli kannattelee myrskypilviä mennessään. Talvisin hengitys höyryää pakkasessa aina paksujen lumikinosten kimmellyksessä ja keväisin valko- ja sinivuokot puskevat esiin piiloistaan joka puolella saarta.

Saarelta löytyy kotoisan tallimme ja vaihtelevan luonnon lisäksi pari maatilaa, jotka suurelta osin huolehtivat saaren ruoantuotannosta. Vastakkaisella puolella saarta, kaakkoisosan jylhien rantakallioiden lähellä ja peltojen keskellä, sijaitsee parisenkymmentä asuintaloa sekä postin, ruokakaupan ja terveysaseman sisältävä pikkukylä.

Ilmapiiri niin tallilla kuin koko saarellakin on rento ja ystävällinen. Niin satunnaiset vierailijat kuin vakiotallilaisetkin ovat yhtäläisen tervetulleita juomaan kupposen kahvia aamuisin tai nokkosteetä iltapalan ohessa skandinaavisella maulla ja matkamuistoilla sisustetussa tallin päärakennuksessa. Kaikki saaren asukkaat tuntevat toisensa ja postinjakajan käynti venähtää usein pitkäksi juttutuokioksi portin vierellä - mutta ei katkeraksi toisten selän takana juoruiluksi.

Tallin lähiympäristö

Itse tallin pihapiirissä huokuu kuukausien ajan kevyt ruusupuskien ja sitruunapuiden tuoksu; meren turkoosista teräksenharmaaseen väriä vaihtelevat aallot hiovat jo ennestään sileitä rantakallioita noin kilometrin päässä tallista, ja saaren keskustan lehti- ja havumetsissä risteilee umpeen kasvaneita kärryteitä ja kiemuraisia pikkupolkuja vadelmapuskien katveessa - Silkesin omaa maastoesterataa unohtamatta.

Silkesin mummonmökkiä muistuttava päärakennus, ja samalla tallinomistajan asuinpaikka, punaisine seinineen, valkoisine ikkunanpielineen ja pitsisine ikkunaverhoineen sijaitsee aivan pihan etuosassa. Saarta kiertävästä asfaltoidusta tiestä sen erottaa vain matalahko sammaloitunut kiviaita ja pieni puutarha, jossa kasvaa ruusujen, vadelmien ja sitruunoiden ohella laaja valikoima yrttejä ja yleensä kesäisin ylimalkaisen rehevä ruohopeite.

Päärakennusta vastapäätä on pieni parkkipaikka, ja sen takana valkoinen tallirakennus sekä valkoisella aidalla rajattu hiekkapohjainen ratsastuskenttä, jota varjostavat pihlajat ja suuret lehmukset. Tallin oikealla puolella sijaitsevat niinikään valkoaitaiset tarhat ikivanhan, saaren pohjoisosan niityille johtavan kärrytien varressa. Silkesin suuret laitumet ulottuvat ratsastuskentän ja tarhojen takaa aina lähes merenrantaan saakka, viertäen sinne johtavaa koivujen reunustamaa pikkutietä. Omaa maneesia tallilla ei varsinaisesti ole, mutta sellainen löytyy saaren kartanon maiden laitamilta vain parin sadan metrin päässä tallilta. Matkan maneesille voi taittaa mukavasti ratsastuskentän kulmalta alkavaa, niittyjen ja metsän lävitse kulkevaa rauhallista polkua pitkin. Lantala sijaitsee tämän polun ja parkkipaikan väliin jäävässä kulmassa suurten puskien taakse piilotettuna, kuivikevaraston sijaitessa tallin takana.

Tallirakennus

Suorakulmion muotoisen tallirakennuksen etuseinällä kiemurtelee syksyisin upeassa väriloistossa koreileva villiviini. Tallin seinät on kalkittu valkoisiksi, kun taas jykevät pääovet, joita löytyy kaksi paria omilta puoliltaan varustehuonetta, ovat tummaksi käsiteltyä puuta.

Pääovet jättävät siis väliinsä varustehuoneen, jota vastapäätä tallin takaosassa on samankokoinen rehuvarasto: näiden väliin sijoitetun pesupaikan lävitse pääsee myös kätevästi kulkemaan toisiaan vastapäätä sijoitettujen karsinarivistöjen välillä. Karsinarivistöt, joissa molemmin puolin tallia on viisi karsinaa, ovat kumpikin oman ulko-ovensa varustehuonetta vastapäisellä puolella. Joka karsinasta löytyy suuren ikkunan lisäksi ruokakippo, vesiautomaatti sekä suolakiviteline: ovet karsinoihin ovat käteviä liukuovia.

Myös sisältä tiiliseinäinen talli on rapattu monin paikoin valkoiseksi: poikkeuksena karsinoiden raikkaat puunväriset alaosat ja mustiksi maalatut kalteriyläosat. Valkoiseksi maalatut kauniit kattorakenteet on jätetty näkyviin, mikä tekee tallista avaran ja valoisan, sekä alkukesästä loistavan kodin avoimista ikkunoista ja ovista edestakaisin sisään ja ulos liiteleville haarapääskyille.

Betoninen tallikäytävä pyritään pitämään siistinä tavaroista, mutta heinänkorsia siellä ajelehtii aina ahkerasta lakaisusta huolimatta. Karsinoiden ulkoseinillä on telineet loimille ja koukut riimuille, sekä pienet korit hevosten herkkupaloja ja vaikkapa kaviokoukkuja varten. Talikot, lapiot ja kottikärryt roikkuvat ja nojailevat seinään paikoillaan molemmin puolin rehuvarastoa.

Sekä rehuvarastoon että varustehuoneeseen johtaa tummaksi maalatut puuovet tallin keskiosan pesupaikalta, josta löytyy pesuletku, pinollinen ämpäreitä sekä seinillä riippuvia koreja täynnä pesutarvikkeita ja hevosshampoota. Hevosen saa pesun ajaksi kiinnitettyä molemmin puolin pesupaikkaa sijoitettuihin kiinnitysrenkaisiin.

Varustehuoneen lattiaa koristavat räsymatot; päätyseinää peittävien korien täyttämien hyllyjen alle on asetettu jakkaroita ja vanhoja islantilaisvilteillä sekä lampaantaljoilla peiteltyjä tuoleja, joilla istuskellen varusteiden pesu sujuu mukavasti. Muita seiniä peittävät nimilaatoin varustetut satula- ja loimitelineet, suitsikoukut sekä pienet lukolliset lokerikot kunkin tallilaisen tavaroille.

Puolet rehuvarastosta on täynnä ämpärikasoja, porkkanasäkkejä ja kannellisia astioita rehusäkeille. Toista puoliskoa huoneesta hallitsevat heinäpaalit, joita takaseinän oven kautta otetaan "heinäkatoksesta" sisälle ruokintoja helpottamaan aina tarpeen vaatiessa.

Tallilaiset

Tallin omistaa reilu parikymppinen, tuttavallisesti Tuulena tunnettu naisihminen. Hän ilmestyy useimmiten tallille ihan liian aikaisin aamulla ihan liian pirteänä, kultaan vivahtavat vaaleat hiukset sotkuisella nutturalla ja päällään ylisuuri villapaita ja öljykangastakki sekä jaloissa lompsuvat kumisaappaat ja ruutukuvioiset ratsastushousut kokonahkapaikoilla. Häneltä löytyy aina taskuista murusia hevosille lahjotuista näkkileivistä ja eukalyptuspurkkaa.

Muita varsinaisia työntekijöitä tallilta ei kroonisesta tekemisen puutteesta kärsivän omistajattaren lisäksi löydy, mutta päivittäin tallilla piipahtelee niin kyläläisiä hevosia rapsuttelemassa kuin toki yksityisten omistajiakin mussukoitaan puunaamassa.


/ e-mail / vieraskirja / © Tuule 2015 - ilman lupaa kopioiminen on rikos! | Silkes on virtuaalitalli | Silkes is a sim-game stable